Metsätilojen kaupassa on ollut usean vuoden ajan oikein hyvät myyjän markkinat. Ostajia on ollut jonoksi asti ja myyntiin tulleet tilat ovat menneet kaupaksi kovaan hintaan. Toteutuneet kauppahinnat ovat ylittäneet, usein reilustikin, hintapyynnön mukaisen euromäärän. Metsä- ja välitysammattilaisena alkoi jo epäillä omaa markkinatuntemusta, kun ostajat tekivät toinen toistaan korkeampia ostotarjouksia.
Nyt tilanne on muuttunut. Ammattimaisesti toimivien metsätilan ostajien määrä on vähentynyt eikä ostotarjoukset välttämättä mene yli hintapyynnön. Tilanne alkaa siis normalisoitua ja perinteisillä lisämaan ostamista suunnittelevilla naapureillakin alkaa olla oikea aika katsella myytäviä metsätiloja. Vaikka metsätilojen hintojen nousu on päättynyt, hintatason nopeaa laskua ei ole odotettavissa. Metsätiloille on jatkossakin kysyntää ja perhemetsätalouteen perustuva hinnoittelu pitää hintatason hyvänä, mutta maltillisena. Kiinnostusta metsätiloja kohtaan on edelleen, mutta ostajaprofiili vaihtuu.
Metsä on ollut perinteisesti varsin turvallinen sijoituskohde, joka tuo vakaata, vaikkakin hyvin maltillista tuottoa. Velkarahalla ostetun metsäsijoituksen tuotto hupenee korkokuluihin. Korkotason nousu on ollutkin suurin yksittäinen syy metsätilamarkkinan muutokseen.
Alhaisen korkotason ohella metsätilojen hintojen nousuun takavuosina vaikutti useita muitakin tekijöitä. Venäläisen tuontipuun loppuminen nosti kotimaisen puun kantohintatasoa, mikä osaltaan nosti myös metsäkiinteistöjen hintoja. Teollisuuden raakapuun hankinnan turvaaminen pitkällä aikavälillä on ollut myös osaltaan vaikuttamassa metsätilakauppojen markkinaan.
Metsätiloja on kaiken aikaa myytävänä ja toivottavasti tarjonta jatkuu hyvänä myös tulevina vuosina. Metsänomistajien lukumäärä lisääntyy joka vuosi, kun mukaan lasketaan yhteisomisteiset kuolinpesien osakkaat. Osa kuolinpesien osakkaista ei tiedä, missä oma metsätila sijaitsee, saati mitä metsätilalle pitäisi tehdä. Metsänomistajalla olisi oltava metsiinsä liittyen selkeä tavoite, olipa se sitten talouskäyttöä, suojelua, virkistystä tai kuten tavallista, näiden käyttömuotojen yhdistelmä. Samoin metsänomistajalla tulisi olla ainakin suuntaa antava käsitys metsätilansa arvosta. Metsätalouden kannalta tilojen jakaminen pienempiin osiin ei useinkaan ole hyvä vaihtoehto. Kannattavuuden näkökulmasta tilakokoa tulisikin kasvattaa kiinnittäen samalla huomiota maapohjan tuottokykyyn ja olemassa olevan puuston ominaisuuksiin.
Metsään voi kohdistua odotusarvona muutakin kuin perinteisiä metsätaloudesta saatavia tuottoja. Varsinkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa metsätilan arvoja ovat nostaneet odotukset tuulivoimaloiden rakentamisesta. Hiilensidonnan lisäarvosta on ollut myös puhetta, mutta mitään varmaa tietoa siitä ei ole vielä saatavissa. Metsätaloutta kohtaan voi tulla myös uusia rajoituksia ja sääntelyä, joiden vaikutusta tilan arvoon ei voi mitenkään ennakoida.
Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta olisi keskusteltava perheen sisällä avoimin mielin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa keskustelu aloitetaan, sitä enemmän on vaihtoehtoja myös käytettävissä. Ulkopuoleista apua päätöksen tekemiseen on saatavissa ja sitä kannattaa myös pyytää. Jos metsätilalle ei ole jatkajaa tiedossa, niin työkalupakkiin voi ottaa harkittavaksi myös metsätilan myymisen suvun ulkopuolelle. Kilpailuttamalla ostajat kokeneen metsätilavälittäjän palveluja käyttäen metsätilan myyjä varmistaa saavansa parhaan markkinahinnan myytävälle kiinteistölle. https://iskar.fi/metsatilavalitys
