Kaikissa yhteisomistuksissa tulisi olla selvät, ennalta sovitut pelisäännöt metsätilan omistamiseen ja käyttöön liittyen. Valitettavasti näitä yhteishallintasopimuksia on aivan liian vähän ja samaan aikaan yhteisomistusten lukumäärä vaan lisääntyy uusien kuolinpesien myötä.
Yhteisesti omistetun metsätilan päätökset on tehtävä pääsääntöisesti yksimielisesti. Yksimielisyys on helpompi löytää, kun kaikki osakkaat kertovat omat metsän omistamiseen liittyvät tavoitteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Erilaisten odotusten pohjalta ensin neuvotellaan ja sen jälkeen laaditaan osakkaiden kesken yhteishallintasopimus. Sopimus voi olla vapaamuotoinen, suppea selostus yhteisomistuksen tavoitteiden ja tekemisten pääkohdista. Suosittelen kuitenkin paneutumaan sopimuksen sisältöön huolella ja ottamaan mukaan myös sellaisia sisältöjä, jotka eivät vielä sopimusta laadittaessa tunnu ajankohtaisilta.
Yhteishallintasopimus on tarpeen riippumatta siitä, miten metsätila on tullut yhteisomistukseen. Tyypillinen tilanne on se, että sisarukset ovat perineet metsätilan vanhemmiltaan. Vaikka yhteisomistus voi aluksi tuntua helpolta ja päätösten tekemisessä ei ole mitään epäselvää, niin tästä huolimatta pelisääntöjen sopiminen on syytä tehdä yhteisomistuksen alkumetreillä. Sopimuksen tekeminen on helpompaa, kun asioista ei olla eri mieltä. Myöhemmin ei tarvitse olla erimieltä, kun asioista on yhdessä sovittu. Yhteishallintasopimus kannattaa laatia, vaikka yhteisomistus olisi jatkunut jo pidempään. Sopimus on erityisen tarpeen silloin, jos metsätila on tarkoitus ostaa yhteisomistukseen sijoituskohteeksi.
Työssäni olen kohdannut useita kertoja metsänomistaja-asiakkaita, jotka eivät tiedä missä heidän metsätilansa sijaitsee. Tyypillisesti kyse on ollut yhteisesti omistetusta metsätilasta, jossa perinnön kautta metsänomistajaksi tullut osakas syystä tai toisesta on joutunut perehtymään metsätilansa asioihin. Metsätilat ja niiden rajat kyllä löytyvät, mutta helpomminkin asiat voi tehdä. Yhteishallintasopimuksessa yksittäinen osakas tai osakkaat voivat valtuuttaa haluamansa tahon hoitamaan metsäasioita puolestaan omistajan tavoitteiden mukaisesti.
Metsäomistamiseen voi liittyä monia erilaisia tavoitteita. Metsätilasta odotetaan saatavan taloudellista lisäarvoa, metsäluonto tuo elämyksiä ja virkistystä, varsinkin sukutiloihin kohdistuu usein tunnearvoa, metsää halutaan myös suojella ja säilyttää. Yksityismetsissä näitä tavoitteita yhdistellään ja saman metsätilan alueella voidaan hyvin luontevasti toteuttaa erilaisia omistajan asettamia tavoitteita. Yhteisesti omistetulla metsätilalla jyrkästi toisistaan eroavat metsänkäyttötavoitteet voivat johtaa vaikeaan tilanteeseen. Yhteishallintasopimuksen sisällöstä neuvottelemien voi paljastaa, että yhteisomistus ei olekaan sopiva metsätilan omistusmuoto. Tämän jälkeen keskustelu kannattaa siirtää yhteisomistuksen muuttamiseen joko yhtymäosuuksien kaupoilla tai muiden omistusjärjestelyjen kautta. Joskus ratkaisuna voi olla myös koko yhteisesti omistetun metsätilan myyminen. Rahan jakaminen osakkaiden kesken on helpompaa kuin metsätilan jakaminen pienempiin osiin.
