Suomessa on lähes 600.000 metsänomistajaa ja metsäomaisuuden käyttöön liittyvät tavoitteet vaihtelevat omistajittain. Työurani aikana olen osallistunut lukuisiin tapaamisiin metsänomistajien kanssa, jossa keskeinen teema on ollut asiakkaan metsätilan omistamiseen kohdistuvat tavoitteet. Metsä on arvokas omaisuus ja omistajalla tulisi olla selvillä, mitä hän omaisuudellaan haluaa tehdä. Voimassa oleva Metsälaki antaa metsänomistajalle laajat mahdollisuudet hyödyntää metsiään taloudellisesti. Toki metsän talouskäyttöön liittyy myös velvollisuuksia, jotka metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat varsin hyvin myös huomioineet. Metsän käyttömuotona voi olla myös virkistys- ja suojelu joko pienialaisesti tai jopa kokonaisena kiinteistönä. Metsän käyttöön liittyvät tavoitteet tulisi olla siis tietoisia valintoja.
Varsinkin yhteisomisteisissa metsätiloissa tulee herkästi vastaan tilanne, jossa pohditaan mitä metsälle tulisi tehdä. Osakkailla voi olla hyvin erilaisia elämäntilanteita, joten esim. rahantarve ja mahdollisuus osallistua metsänhoitotöihin vaihtelevat omistajittain. Puukauppa helpottaa rahantarvetta, mutta mitä tehdään, jos rahaa ei ole ja pitää saada yhteinen näkemys metsänhoitotöihin liittyvien kustannusten jakamisesta. Lähtökohtaisesti kaikissa yhteisomistuksissa tulisi olla selvät, ennalta sovitut pelisäännöt metsätilan omistamiseen ja käyttöön liittyen. Valitettavasti näitä sopimuksia on aivan liian vähän ja samaan aikaan yhteisomistusten lukumäärä vaan lisääntyy uusien kuolinpesien myötä.
Metsänomistajan kannalta nykyinen markkinatilanne on hyvä sekä puukaupan että metsätilakaupan tekemiseen. Metsäteollisuudella on tarvetta kotimaisesta puusta ja tämä näkyy myös puukaupan kantohinnoissa. Hinnat vaihtelevat kalenterivuoden sisällä ja ostajittain, mutta puukauppasopimuksen tekemisen yhteydessä voi olla mahdollista neuvotella kaupalle erilaisia takuuhintaehtoja. Ajankohtaista tietoja puukauppatilanteesta saa esim. Metsälehden kautta Ajantasaiset puunhinnat | Metsälehti (metsalehti.fi).
Myös metsätilojen kysyntä ja hinta ovat edelleen hyvällä tasolla, vaikka pitkään jatkunut hintojen nousu vaikuttaa rauhoittuneen vuoden 2023 loppupuolella. Metsätilojen markkinatilanteesta kerroin edellisessä blogissani Metsätilojen kauppamäärät laskeneet, kysyntää on edelleen. | Itä-Suomen Kiinteistöarviointi Oy (iskar.fi)
Seuraavassa lyhyet kuvaukset sekä metsätila- että puukaupasta:
Metsätilakauppa:
- Metsätilakaupassa metsänomistaja myy koko metsätilan toiselle osapuolelle. Kauppaan sisältyy metsämaa, puusto ja mahdolliset rakennukset. Metsätilakaupassa on tärkeää tuntea myyjän, ostajan, metsäkiinteistönvälittäjän ja asiantuntijapalvelun tarjoajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Metsätilakaupassa voi olla erilaisia virheitä, kuten laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe.
- Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään kaikkien osapuolten vastuut ja velvollisuudet liittyen metsätilakauppaan.
- Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa.
- Metsätilakauppaan liittyvät erimielisyydet voivat usein liittyä metsätila-arvioon, joka on kaupan pohjana ja joka voi osoittautua virheelliseksi.
Puukauppa:
- Puukaupassa metsänomistaja myy puuta puunostajalle.
- Puukaupassa voi olla erilaisia kauppatapoja, kuten hankintakauppa ja pystykauppa.
- Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa puiden kaatamisesta ja toimittamisesta tienvarteen, josta puunostaja noutaa ne puutavara-autolla.
- Pystykaupassa puunostaja huolehtii puiden kaatamisesta ja kuljettamisesta metsästä tehtaalle.
- Puukauppaan liittyvät erimielisyydet voivat liittyä puumäärän arvioon ja kaupan toteutukseen.
- Metsänomistajan kannattaa vertailla saamiaan tarjouksia ja suunnitella puukauppa huolellisesti
