Toimitilavälityksen erityispiirteet Itä-Suomessa

Itä-Suomen toimitilamarkkinoilla on omat erityispiirteensä, jotka liittyvät alueen taloudellisiin, maantieteellisiin ja väestöllisiin olosuhteisiin. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on keskeistä onnistuneessa toimitilavälityksessä.

  1. Rajallinen kysyntä
    Itä-Suomen toimitilamarkkinat ovat huomattavasti pienemmät kuin Etelä- tai Länsi-Suomessa. Kysyntä keskittyy etenkin suurimpien kaupunkien, kuten Kuopion ja Joensuun, ympärille, ja syrjäisemmillä alueilla kysyntä on vähäisempää.
  2. Sijainnin ja saavutettavuuden merkitys
    Alueen harva asutus ja pitkät välimatkat tekevät toimitilojen sijainnista erityisen tärkeän. Hyvät liikenneyhteydet, riittävät pysäköintimahdollisuudet ja logistinen saavutettavuus ovat ratkaisevia tekijöitä tilan houkuttelevuudessa.
  3. Taloudellinen epävarmuus
    Viime vuosien haasteet – kuten koronapandemia, korkojen nousu ja kustannustason kasvu – ovat lisänneet varovaisuutta yritysten investointipäätöksissä ja heikentäneet toimitilojen kysyntää. Tämä korostaa riskienhallinnan merkitystä toimitilavälityksessä.
  4. Kustannustehokkuus ja energiatehokkuus
    Yritykset etsivät yhä useammin tiloja, jotka ovat taloudellisesti tehokkaita käyttää. Alhaiset ylläpito- ja energiakustannukset sekä tilojen muunneltavuus eri toimintoihin nähdään merkittävinä etuina.
  5. Rakentamisen haasteet ja tilojen uudelleenkäyttö
    Rakennuskustannusten nousu on vähentänyt uudisrakentamista Itä-Suomessa. Tämän seurauksena yritykset turvautuvat usein olemassa olevien tilojen kunnostamiseen ja muokkaamiseen omiin tarpeisiinsa sopiviksi.

Yhteenvetona:
Itä-Suomen toimitilamarkkinoilla korostuvat paikallisten olosuhteiden tuntemus ja kustannustietoisuus. Toimitilavälitys vaatii kykyä tunnistaa sekä asiakkaiden että alueen erityistarpeet ja reagoida niihin ketterästi.

Digitalisaation rooli kiinteistökaupassa

Digitalisaatio on mullistanut kiinteistökaupan toimintaympäristön tuomalla mukanaan tehokkuutta, joustavuutta ja täysin uusia mahdollisuuksia. Se ei pelkästään tehosta kaupankäyntiä, vaan myös haastaa alan toimijat kehittämään innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja.

Alla on koottuna keskeisimmät digitalisaation vaikutukset kiinteistökauppaan:

1. Sähköiset kauppakirjat

Kiinteistökaupat voidaan nykyään tehdä täysin sähköisesti. Digitaalinen allekirjoitus mahdollistaa asiakirjojen vahvistamisen ajasta ja paikasta riippumatta, mikä nopeuttaa kaupantekoprosessia ja vähentää merkittävästi paperityötä.

2. Tietojen parempi saatavuus

Kiinteistöihin liittyvät tiedot – kuten kiinteistörekisterit, omistajatiedot ja kaavatiedot – ovat yhä useammin saatavilla verkossa. Tämä helpottaa niin ostajien kuin myyjien päätöksentekoa ja parantaa markkinoiden läpinäkyvyyttä.

3. Virtuaaliesittelyt

Virtuaaliesittelyjen avulla kiinteistöjä voidaan tarkastella etänä esimerkiksi 3D- tai VR-teknologian avulla. Tämä säästää aikaa ja mahdollistaa laajemman kohdevertailun – erityisen hyödyllistä etenkin kansainvälisille tai kaukana sijaitseville ostajille.

4. Turvallisuus ja läpinäkyvyys

Sähköiset järjestelmät lisäävät kaupankäynnin turvallisuutta ja jäljitettävyyttä. Tämä vähentää väärinkäytösten riskiä ja kasvattaa luottamusta niin yksityisten kuin ammattilaistenkin välisessä kaupankäynnissä.

5. Uudet innovaatiot

Digitalisaatio on mahdollistanut myös uudenlaisten työkalujen ja teknologioiden kehittämisen, kuten tekoälypohjaiset analytiikkaratkaisut. Näiden avulla voidaan esimerkiksi arvioida kiinteistöjen arvoa tai ennustaa markkinakehitystä entistä tarkemmin.

Miten metsänomistaja voi nostaa metsän arvoa

Metsänomistaja voi lisätä metsänsä arvoa monin eri tavoin, riippuen omista tavoitteistaan ja metsän ominaisuuksista. Alla on esitelty keskeisiä keinoja metsän arvon nostamiseen:

  1. Metsänhoito
    Säännöllinen metsänhoito – kuten taimikonhoito, harvennukset ja uudistushakkuut – parantaa metsän kasvua ja puuston laatua, mikä nostaa sen arvoa. Hyväkuntoinen metsätieverkosto puolestaan helpottaa puunkorjuuta ja lisää kiinteistön houkuttelevuutta esimerkiksi myyntitilanteessa.
  2. Monimuotoisuuden säilyttäminen
    Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen voi lisätä metsän arvoa esimerkiksi hiili- tai luonnonarvomarkkinoilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suojelutoimia, lahopuun säilyttämistä tai luonnontilaisen metsän osien vaalimista.
  3. Sertifiointi
    Metsän sertifiointi (esim. PEFC tai FSC) tekee puusta houkuttelevampaa vastuullisuutta arvostaville ostajille. Sertifikaatit voivat myös mahdollistaa pääsyn uusiin markkinoihin ja lisätä metsän markkina-arvoa.
  4. Luonnonarvot ja hiilimarkkinat
    Metsänomistaja voi hyötyä kehittyvistä luonnonarvomarkkinoista, joissa maksetaan esimerkiksi hiilensidonnasta tai luonnon monimuotoisuuden tukemisesta. Tämä voi tarjota lisätuloja ja samalla nostaa metsän arvoa.
  5. Maisemanhoito
    Maisemallisesti arvokas metsä lisää sen houkuttelevuutta virkistyskäyttöön, matkailuun tai jopa asumiseen. Esimerkiksi rantametsien hoito tai näköalapaikkojen avaaminen voi vaikuttaa positiivisesti metsän kokonaisarvoon.
  6. Puulajien valinta
    Arvokkaiden puulajien, kuten jalopuiden (esim. tammi tai lehtikuusi), istuttaminen voi pitkällä aikavälillä merkittävästi kasvattaa metsän taloudellista arvoa – edellyttäen, että kasvuolosuhteet ovat suotuisat.
  7. Koulutus ja asiantuntija-apu
    Asiantuntijoiden neuvot, koulutukset ja metsäsuunnitelmat auttavat tekemään taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä päätöksiä. Hyvin informoitu metsänomistaja saa enemmän irti metsästään pitkällä aikavälillä.

Kuolinpesän arvonmääritys – hyvä varmistaa asia ammattilaiselta

Kuolinpesän arviointi – mitä se tarkoittaa ja miksi se on tärkeää?

Kun läheinen menehtyy, jäljelle jää monenlaista hoidettavaa – sekä tunteita että käytännön asioita. Yksi ensimmäisistä vaiheista vainajan omaisuuden selvittämisessä on kuolinpesän arviointi, joka tehdään osana perunkirjoitusta. Tämä vaihe on olennainen paitsi perinnönjaon myös perintöverotuksen näkökulmasta.

Mutta mitä kaikkea kuolinpesän arviointi pitää sisällään, ja mihin asioihin siinä tulee kiinnittää huomiota? Tässä blogissa käymme läpi keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat arviointiin.


Mikä on kuolinpesän arviointi?

Kuolinpesän arviointi tarkoittaa kaikkien vainajan omaisuuserien ja velkojen kartoittamista ja arvottamista. Tämä tapahtuu perunkirjoituksen yhteydessä, joka lain mukaan on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tarkoituksena on määrittää kuolinpesän kokonaisarvo, joka toimii pohjana verotukselle ja perinnönjaolle. Arvioinnissa huomioidaan kaikki pesään kuuluva omaisuus, kuten:


Mitkä tekijät vaikuttavat arviointiin?

Kuolinpesän omaisuuden arvo ei ole vain yksinkertainen listaus – siihen liittyy useita huomioitavia seikkoja:

1. Omaisuuden tyyppi

Eri omaisuuserät arvioidaan eri tavoin. Kiinteistön arvoa ei voi suoraan verrata pankkitalletukseen. Usein esimerkiksi kiinteistöjen tai arvokkaiden esineiden kohdalla tarvitaan ulkopuolinen asiantuntija.

2. Markkina-arvo kuolinhetkellä

Omaisuus arvotetaan sen käyvästä arvosta eli siitä hinnasta, jonka se todennäköisesti saavuttaisi vapailla markkinoilla kuolinhetkellä.

3. Sijainti

Erityisesti kiinteistöjen kohdalla sijainti vaikuttaa suuresti arvoon. Esimerkiksi kaupungin keskustassa sijaitseva asunto voi olla huomattavasti arvokkaampi kuin syrjäseudulla oleva kiinteistö.

4. Rasitteet ja kulut

Arvoon vaikuttavat myös mahdolliset rasitteet, kuten panttioikeudet, korjausvelat tai hoitokulut, jotka voivat alentaa omaisuuserän todellista arvoa.

5. Talous- ja markkinatilanne

Inflaatio, korkotaso ja sijoitusmarkkinoiden kehitys voivat vaikuttaa erityisesti sijoitusomaisuuden, kuten osakkeiden tai rahastojen, arvoon.

6. Velat

Kuolinpesän velat vähennetään omaisuuden kokonaisarvosta. Näin saadaan nettoarvo, jota käytetään esimerkiksi perintöverotuksen perustana.

7. Verotus

Perintövero määräytyy omaisuuden arvon mukaan. Tästä syystä arvioinnin tarkkuus on tärkeää – väärä arvio voi johtaa joko ylimääräisiin veroihin tai myöhempiin korjauksiin.

8. Asiantuntija-apu

Arviointia helpottaa huomattavasti, kun käytetään alan ammattilaisia, kuten kiinteistönvälittäjiä, varallisuudenhoitajia tai arvioijia. He varmistavat, että arviot ovat realistisia ja lainmukaisia.


Yhteenveto: huolellinen arviointi tuo mielenrauhaa

Kuolinpesän arviointi on tärkeä osa perunkirjoitusta ja vaikuttaa merkittävästi perinnönjakoon ja verotukseen. Huolellisesti tehty arviointi helpottaa kaikkia osapuolia ja vähentää mahdollisia erimielisyyksiä myöhemmässä vaiheessa.


Tarvitsetko apua kuolinpesän kiinteistöjen tai osakehuoneistojen arvioinnissa?

Itä-Suomen Kiinteistöarviointi Oy LKV tarjoaa asiantuntevaa apua kuolinpesän omaisuuden arviointiin. Saat puolueettomat ja tarkat arviot kiinteistöistä ja osakehuoneistoista – nopeasti ja luotettavasti.

Onko kiinteistöarvioinnissa sesonkeja?

Joku voi ajatella, että kiinteistöarviointien määrät liittyvät pelkästään asuntokaupan markkinatilanteeseen. Oman kokemukseni mukaan kiinteistöarvioinnissa ei ole varsinaisia sesonkeja, asuntokaupan vilkastuminen toki lisää kokonaisuudessaan arviointitehtäviä.

Tarve kiinteistöarvioinnille tulee useasta eri syystä. Pankit tarvitsevat tasaisen väliajoin vakuusarvioiden päivityksiä. Ilman mitään sesonkeja arvioita laaditaan mm. osituksiin ja perunkirjoituksiin. Viranomaiset (oikeuslaitos, verotoimisto, maanmittauslaitos…) tarvitsevat myös arviointeja omien ratkaisujen tekemiseksi.

Rahoitusalan sääntely on lisännyt kiinteistöarvioinnin tarvetta merkittävästi. Tekoäly auttaa selkeimpien kohteiden arvioinnissa, mutta aivan kaikkea robotit eivät pysty riittävällä tarkkuudella arvioimaan. Itä-Suomen alueella kiinteistökauppojen lukumäärät ovat varsin pieniä, joten markkinainformaation puuttuminen rajoittaa tekoälyn hyödyntämistä. Perinteiselle kiinteistöarvioinnille on tasaisesti kysyntää jatkossakin.

Yleisimmät virheet kiinteistökaupoissa – ja miten ne voi välttää

Aivan ensimmäiseksi tulisi välttää kiirettä. Nopeat kaupatkin voi toki mennä hyvin, mutta kiireessä voi tulla myös virheitä, jotka olisivat vältettävissä riittävällä ajankäytöllä.

Kiinteistökaupassa yleisimmät virheet ovat usein seuraavanlaisia:

  1. Piilevät viat: Ostaja ei huomaa kiinteistön piileviä ongelmia, kuten kosteusvaurioita, homeongelmia tai rakenteellisia puutteita, ennen kaupan tekemistä.
  2. Virheelliset tiedot: Myyjä voi antaa puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja kiinteistöstä, esimerkiksi tontin koosta, rakennusoikeudesta tai lämmitysjärjestelmästä.
  3. Tarkastusvelvollisuuden laiminlyönti: Ostaja ei suorita riittävää tarkastusta tai pyydä asiantuntijaa mukaan arvioimaan kiinteistön kuntoa ennen kaupantekoa.
  4. Oikeudelliset epäselvyydet: Kiinteistön rasitteet, panttioikeudet tai käyttöoikeudet voivat jäädä huomiotta tai aiheuttaa myöhemmin ongelmia.
  5. Sopimusten epäselvyydet: Kauppakirjassa voi olla epäselvyyksiä, jotka johtavat ristiriitoihin myyjän ja ostajan välillä.
  6. Rahoituksen ongelmat: Ostaja ei varmista rahoituksen kestävyyttä tai varaa ylimääräistä budjettia korjaustöihin.

Kiinteistökaupan virheiden välttämiseksi kannattaa toimia huolellisesti ja ennakoivasti. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

  1. Tarkasta kiinteistö huolellisesti: Käy kiinteistö läpi itse ja pyydä mukaan esimerkiksi rakennusalan asiantuntija, joka osaa arvioida sen kuntoa ja mahdollisia piileviä vikoja.
  2. Pyydä kattavat tiedot myyjältä: Varmista, että saat kaikki olennaiset tiedot, kuten tontin koon, rakennusoikeudet, lämmitysjärjestelmän tiedot ja mahdolliset rasitteet.
  3. Tutustu asiakirjoihin: Käy läpi esimerkiksi kiinteistörekisteri, lainhuutotiedot ja kaavamääräykset, jotta tiedät, mitä olet ostamassa.
  4. Hyödynnä lakiasiain asiantuntijaa: Lakimies tai muu asiantuntija voi auttaa tarkistamaan kauppakirjan ja varmistamaan, että kaikki ehdot ovat selkeitä ja oikeudenmukaisia.
  5. Huolehdi rahoituksen kestävyydestä: Selvitä lainan ehdot ja varmista, että sinulla on riittävä budjetti sekä kaupantekoon että mahdollisiin korjauskuluihin.
  6. Muista ostajan tarkastusvelvollisuus: Sinulla on velvollisuus tarkastaa kiinteistö ennen kaupantekoa, joten älä aliarvioi tätä vaihetta.
  7. Ota vakuutus: Hanki tarvittavat vakuutukset sekä kaupanteon että mahdollisten ongelmatilanteiden varalta.

Metsätilan myynti – mitä kannattaa huomioida?

Oletko harkinnut metsätilan myyntiä? Kyseessä ei ole ihan yksinkertainen prosessi, vaan se vaatii huolellista valmistautumista ja tiettyjen seikkojen huomioimista. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi tärkeimmät asiat, jotka kannattaa ottaa huomioon, jotta myynti etenee mahdollisimman sujuvasti ja kannattavasti.

Miten määrität metsätilasi arvon?

Ensimmäinen askel metsätilan myynnissä on sen arvon määrittäminen. Arvoon vaikuttavat muun muassa puuston määrä, maapohjan laatu ja kiinteistön sijainti. Arvioinnissa kannattaa hyödyntää asiantuntijan apua, jotta saat realistisen ja oikeudenmukaisen arvion kiinteistöstäsi.

Pidä asiakirjat kunnossa

Ennen myyntiä on hyvä varmistaa, että metsäarvion lisäksi kaikki muutkin tarvittavat asiakirjat ovat ajan tasalla. Kiinteistörekisteriotteet, kaavatiedot ja mahdolliset rasitteet on hyvä tarkistaa ja päivittää tarvittaessa. Kun asiakirjat ovat kunnossa, ostaja saa selkeän kuvan metsätilasta, mikä helpottaa myyntiä ja vähentää kaupanteon esteitä.

Panosta markkinointiin

Hyvä markkinointi auttaa löytämään oikeat ostajat. Metsätilan myyntiä voi edistää metsätilojen välitykseen erikoistuneiden kiinteistönvälittäjien avulla. Kun myynti-ilmoitus tehdään huolellisesti ja oikeissa kanavissa, se tavoittaa juuri ne ostajat, jotka ovat kiinnostuneita metsätilasta.

Muista verotus

Myyntivoitosta voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa, joten verotusasiat kannattaa selvittää etukäteen. Veroseuraamukset riippuvat muun muassa siitä, kuinka kauan tila on ollut omistuksessa ja onko siihen tehty perusparannuksia. Veroneuvojan tai asiantuntijan konsultointi voi auttaa välttämään ikäviä yllätyksiä kaupanteon jälkeen.

Kauppakirja ja kaupanteko

Kauppakirjan tulee olla huolellisesti laadittu, jotta kaupanteko sujuu ilman ongelmia. Mikäli metsätilan myynnissä on mukana kiinteistönvälittäjä, kuuluu kauppakirjan laadinta välittäjän tehtäviin. Perinteisesti kiinteistökauppa vaatii virallisen kaupanvahvistuksen, mutta nykyään myös sähköinen kiinteistökauppa on mahdollista ilman erillistä kaupanvahvistajaa. Kannattaa siis harkita, mikä kaupantekotapa sopii parhaiten juuri omaan tilanteeseesi.

Ota huomioon oikeudet ja rasitteet

Onko metsätilallasi tieoikeuksia tai osuuksia yhteisiin alueisiin? Entä mahdollisia rasituksia, jotka voivat vaikuttaa ostajan kiinnostukseen? Näiden asioiden selvittäminen ja dokumentointi etukäteen auttaa välttämään ongelmia myöhemmin ja antaa ostajalle oikean käsityksen kiinteistöstä.

Ostajan tarkastusvelvollisuus – mitä myyjän tulee tehdä?

Ostajalla on velvollisuus tarkastaa kiinteistö ennen kaupantekoa, mutta myyjän kannattaa silti huolehtia siitä, että kaikki oleelliset tiedot ovat selkeästi saatavilla. Tämä vähentää epäselvyyksiä ja takaa sujuvamman kaupanteon.

Yhteenveto Metsätilan myynti etenee ilman ongelmia, kunhan siihen valmistautuu huolellisesti. Arvon määrittäminen, asiakirjojen ajantasaisuus, tehokas markkinointi, verotuksen huomioiminen, kaupanteon juridiset seikat sekä mahdolliset rasitukset ja rasitteet ovat kaikki avainasemassa. Kun nämä asiat ovat kunnossa, kauppa sujuu ilman turhia mutkia ja molemmat osapuolet voivat olla tyytyväisiä lopputulokseen.

Metsätilan arvon määrittäminen

Myytävästä metsätilasta on ennen myyntiä laadittava maastossa tarkistettu metsäarvio. Yleisin arviointimenetelmä on edelleen ns. summa-arvomenetelmä, mutta ammattimaisesti metsätiloja ostavien asiakkaiden myötä tuottoarvoon perustuvat arvioinnit ovat lisääntyneet.

Toteutuneiden kauppahintojen perusteella tehtävä arviointi (kauppa-arvomenetelmä / markkinalähestymistapa) antaa lisätietoa summa- ja tuottoarvolla laadittaviin arviointeihin. Yksin käytettynä kauppa-arvomenetelmä harvoin sopii yksittäisen tilan arviointiin, koska metsätilojen ominaisuudet vaihtelevat varsin paljon. Toteutuneet kauppahinnat antavat hyvää tietoja markkinatilanteesta ja tässä tarkoituksessa metsätilojen hintatilastot ovat hyviä apuvälineitä metsäarvion laatijalle.

Metsätilan arvon määritystä muuhun kuin myyntitarkoitukseen voi tehdä muutoinkin kuin mitä edellä olen kertonut. Julkista metsävaratietoa hyödyntävien arviointisovellusten käyttö on yleistä esim. metsätilan vakuusarvioinnin yhteydessä. Verottaja hyväksyy tietyissä tapauksissa käytettäväksi myös maakunnittain määriteltyä kaavamaista keskihehtaarihintaa. Näitä arviointimenetelmiä käytettäessä on tunnistettava millaisia vaikutuksia epätarkalla arviolla voi olla esim. myöhemmin toteutuvissa kiinteistön luovutuksissa ja luovutusvoiton verotuksessa.

Kesämökin yhteisomistus – onni vai ikuinen riesa

Suomessa on yli 500.000 kesämökkiä. Yli 95 % mökeistä on yksityishenkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa. Jos mökin omistajana ja käyttäjänä on useampi kuin yksi ruokakunta, olisi pelisäännöt yhteisomistukselle oltava selvät heti alusta alkaen. Säännöt on hyvä olla kirjallisesti laadittuna ja kaikkien osakkaiden hyväksymiä.

Yhteisesti omistetulla kesämökillä on monia hyviä ominaisuuksia; kustannukset jakautuvat useammalle omistajalle, mökin käyttöaste nousee, on yhteistä tekemistä tuttujen kanssa jne. Kuitenkin yhteinen mökki aiheuttaa usein myös murheita omistajille; mökkitalkoisiin kaikki osakkaat eivät halua osallistua, mökin tasapuolisista käyttövuoroista on vaikea sopia, tarpeellisista peruskorjauksista on vaikea päästä sopimukseen…

Tavallisesti yhteisomistus muodostuu kuolinpesien kautta. Kuolinpesän osakkaiden on mietittävä hyvissä ajoin, miten mökin omistamista jatketaan. Jos kuolinpesän sisälle ehtii tulla uusia kuolinpesiä, niin asioista päättäminen voi vaikeutua merkittävästi.

Selkeintä olisi yhteisomistuksen muuttaminen yksin jonkun osakkaan omistukseen. Vaihtoehtoja tämän ratkaisun toteuttamiseen on useita ja eri vaihtoehdot on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti. Jos kukaan osakkaista ei halua enää jatkaa mökin omistajana tai osakkaat eivät saa tehtyä sopimusta omistusosuuksien muuttamisesta, tulee harkittavaksi mökin myyminen. Myynnistä saatujen rahojen jakaminen on helpompaa kuin mökin jakaminen.

Kesämökkien myyntimäärät lisääntyivät koronavuosien 2020 - 2021 aikana (Pohjois- Karjalassa yli 130 kauppaa/vuosi). Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) tilaston mukaan vuonna 2023 kesämökkien kauppamäärät laskivat koronavuosista merkittävästi, ollen lukumääräisesti samalla tasolla kuin 2000 -luvun alussa (noin 60 kauppaa/vuosi). Nyt mökkikauppa vaikuttaa taas vilkastuvan, vaikkakin kohonnut korkotaso hillitsee ostajien suunnitelmia.

Kesämökkien kauppa on vilkkainta sulan maan aikana. Myyjät haluavat usein käyttää mökkiä vielä kesäkauden, ostajat puolestaan haluaisivat saada mökin käyttöön jo alkukesän aikana ja heti kaupasta. Mökin myyntiä harkitsevan kannattaakin harkita, mikä olisi oikea aika aloittaa markkinointi. Myös mökin hintapyynnön on hyvä vastata markkinahintaa.

Metsätilan yhteishallintasopimus

Kaikissa yhteisomistuksissa tulisi olla selvät, ennalta sovitut pelisäännöt metsätilan omistamiseen ja käyttöön liittyen. Valitettavasti näitä yhteishallintasopimuksia on aivan liian vähän ja samaan aikaan yhteisomistusten lukumäärä vaan lisääntyy uusien kuolinpesien myötä.

Yhteisesti omistetun metsätilan päätökset on tehtävä pääsääntöisesti yksimielisesti. Yksimielisyys on helpompi löytää, kun kaikki osakkaat kertovat omat metsän omistamiseen liittyvät tavoitteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Erilaisten odotusten pohjalta ensin neuvotellaan ja sen jälkeen laaditaan osakkaiden kesken yhteishallintasopimus. Sopimus voi olla vapaamuotoinen, suppea selostus yhteisomistuksen tavoitteiden ja tekemisten pääkohdista. Suosittelen kuitenkin paneutumaan sopimuksen sisältöön huolella ja ottamaan mukaan myös sellaisia sisältöjä, jotka eivät vielä sopimusta laadittaessa tunnu ajankohtaisilta.

Yhteishallintasopimus on tarpeen riippumatta siitä, miten metsätila on tullut yhteisomistukseen. Tyypillinen tilanne on se, että sisarukset ovat perineet metsätilan vanhemmiltaan. Vaikka yhteisomistus voi aluksi tuntua helpolta ja päätösten tekemisessä ei ole mitään epäselvää, niin tästä huolimatta pelisääntöjen sopiminen on syytä tehdä yhteisomistuksen alkumetreillä. Sopimuksen tekeminen on helpompaa, kun asioista ei olla eri mieltä. Myöhemmin ei tarvitse olla erimieltä, kun asioista on yhdessä sovittu. Yhteishallintasopimus kannattaa laatia, vaikka yhteisomistus olisi jatkunut jo pidempään. Sopimus on erityisen tarpeen silloin, jos metsätila on tarkoitus ostaa yhteisomistukseen sijoituskohteeksi.

Työssäni olen kohdannut useita kertoja metsänomistaja-asiakkaita, jotka eivät tiedä missä heidän metsätilansa sijaitsee. Tyypillisesti kyse on ollut yhteisesti omistetusta metsätilasta, jossa perinnön kautta metsänomistajaksi tullut osakas syystä tai toisesta on joutunut perehtymään metsätilansa asioihin. Metsätilat ja niiden rajat kyllä löytyvät, mutta helpomminkin asiat voi tehdä. Yhteishallintasopimuksessa yksittäinen osakas tai osakkaat voivat valtuuttaa haluamansa tahon hoitamaan metsäasioita puolestaan omistajan tavoitteiden mukaisesti.

Metsäomistamiseen voi liittyä monia erilaisia tavoitteita. Metsätilasta odotetaan saatavan taloudellista lisäarvoa, metsäluonto tuo elämyksiä ja virkistystä, varsinkin sukutiloihin kohdistuu usein tunnearvoa, metsää halutaan myös suojella ja säilyttää. Yksityismetsissä näitä tavoitteita yhdistellään ja saman metsätilan alueella voidaan hyvin luontevasti toteuttaa erilaisia omistajan asettamia tavoitteita. Yhteisesti omistetulla metsätilalla jyrkästi toisistaan eroavat metsänkäyttötavoitteet voivat johtaa vaikeaan tilanteeseen. Yhteishallintasopimuksen sisällöstä neuvottelemien voi paljastaa, että yhteisomistus ei olekaan sopiva metsätilan omistusmuoto. Tämän jälkeen keskustelu kannattaa siirtää yhteisomistuksen muuttamiseen joko yhtymäosuuksien kaupoilla tai muiden omistusjärjestelyjen kautta. Joskus ratkaisuna voi olla myös koko yhteisesti omistetun metsätilan myyminen. Rahan jakaminen osakkaiden kesken on helpompaa kuin metsätilan jakaminen pienempiin osiin.